Lampunvarjostin ja koiramummo

Pitsiä vielä lisäsin reunaan.

Tämä paholainen herättää minut liian usein öisin

Pimusta on tullut iän myötä yliherkkä yksinäisyydelle. Se ei kestä jos se jätetään yksin huoneeseen kun se nukkuu, ja aamurutiinieni ajan se seuraa huoneesta huoneeseen. Lopulta se lyssähtää jonnekin kuin suuttuen, ihan kuin se olisi minun pakottamanani seurannut: D

Silti se osaa käydä ulkona pissillä ja tulla takaisin katoamatta. Se on ihmeellistä koska tämä koira on nyt n. 8 vuoden jälkeen otettu takaisin sisäkoiraksi. Nyt neiti on jo 10 vuotta luulen.

Se hymyilee leveästi, eikä hauku muutakuin kissalle kun se tulee yrittämään onneaan.

Se haluaisi aina nukkua sängyn jalkopäässä ja jää raukkamaisesti tuijottamaan kun laitan sen lattialle kunnes nukahdan uudelleen. Silloin tunnen jälleen kuinka koira tulee puoliväliin sänkyä oikomaan itseään. Hah.

Tämmöisiä rakkauksia ei tule vastaan kuin kerran elämässä.