5. toukokuuta 2013

Vauvakekkerit ja hankintoja

En ole omalle koneelle päässyt nyt pariin viikkoon, ja tuntuu kuin kaikki tärkeä jäisi tekemättä koska postit jää lukematta viikon ajaksi, kunnes taas pääsen tarkistamaan kämpän tilanteen. En siellä yksinkään haluisi istua ja peloissani odottaa, kyllä sen oman arjen pääsee taas rakentamaan kesän jälkeen! Toivottavasti!

Vauvakemut meni loistokkaasti, sieltä odotan kuvia into pinkeänä. 
Leivottiin päivällä pitsaa pikkusiskojen ja herra poikakaverin kanssa, ihmiset saapui kun asioiltaan pääsivät siinä klo kahdelta tuli ekat vieraat ja viimeiset seitsemältä. Meno jatkui makkaroita ja vaahtokarkkeja paistaen, pelaten korttia, saunoen ja tikkaa heittäen. Aika meni nopeesti kun porukka hajaantui ja kaikkien kanssa oli mielestä tekemistä ja puhumista.

Monet olivat panostaneet aikakapseliin. Saatiin kerättyä CD-levyjä, pokemonkortti, tän viikon Aku Ankka, kevään H&M -kuvasto, Ylioppilaslehti, ELLE, ystäväkirja johon vieraat kirjotteli tietojaan(itse vahingossa kirjoitin omistajan kohdalle:P korjasin otsikon: Omistaja(n äiti) :D hävettää..), ja hevonliha- ja pohjoiskoreakohujen kunniaksi kummisetä oli värjänny Pohjois-Korean lipun jonka reunassa pilkistää hevoshampurilainen. On siinä miettimistä aikakapselin avaajalle!
Meidän simakokeilukin maistui mahtavalta. Taidan vaatia yhteisestä siman valmistuksesta vappuperinteen!

Resepti: Sima


Iso mekko ei purista



---
sitten tarvikkeiden hankintaa..

Eli tuossa viime viikolla äitini tökkäsi numeroni Sanomien ilmoituspalstalle ja sainkin sitä kautta hyvät diilit yhdistelmävaunuista ja pinnasängystä. Yhdistävaunut on jo 15 vuotta vanhat, mutta kaikki kangasosat oli purettu säilytystä varten, kaikki oli alkuperäispakkauksissaan ja kaupan päälle halvalla saatiin hyttysverkko, sadesuoja. Tuota tulee varmasti käytettyä nyt se pari kolme vuotta.
Kunhan vain tästä omanlaiseni teen..



Kuosi on vanha ja suunnittelmissa olisi huomenna mennä ja etsiä kangas tuosta pikkukaupungin ainoasta kangaskaupasta. Ja kopan ehkä värjään tai ompelen. Metalliosat ei sinällään häiritse, mutta ovathan nekin tunkkaisen väriset, sellaista ruskean lilaa ja hämmentävää.



Kuosi, josta tahtoisin päästä eroon

20 euron löytö

Pinnasänky siis on puukäsityötä, hyvin pidetty ja vaikkei siinä olekaan mahdollisuutta nostaa pohjaa, olen aivan myyty. Pituutta sängyssä voi säätää tosi pitkälle. Rakastan tuota kokopuu kauneutta!
Tämähän menee omalle kotipaikkakunnalleni mummolaan, joka kesän ajan on toinen meidän olopaikoista.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti